Taloustiede lähtee yhdestä havainnosta: aikaa, rahaa ja muita voimavaroja on rajallisesti, mutta käyttökohteita on enemmän kuin niitä riittää. Tätä kutsutaan niukkuudeksi. Niukkuus ei tarkoita köyhyyttä, vaan sitä, että emme voi tehdä kaikkea yhtä aikaa.

Koska kaikkea ei voi saada, on valittava. Opiskelija valitsee, lukeeko hän illalla vai meneekö töihin. Yritys valitsee, ostaako se uuden koneen vai panostaako mainontaan. Aina kun valitsemme yhden asian, suljemme samalla pois jonkin toisen.

Tästä seuraa tärkeä oivallus: jokaisella valinnalla on hinta, vaikka kukaan ei maksaisi rahaa. Hinta on se paras asia, joka jäi tekemättä. Juuri tämä menetetty mahdollisuus on seuraavan kohdan aihe.

Vaihtoehtoiskustannus on parhaan menetetyn vaihtoehdon arvo. Toisin sanoen: kun valitset jotain, vaihtoehtoiskustannus on se, mitä olisit saanut parhaasta vaihtoehdosta, jonka jätit valitsematta.

Tärkeää on, että lasketaan vain paras menetetty vaihtoehto, ei kaikkia yhteensä. Jos olisit voinut tehdä joko A:n, B:n tai C:n ja valitset A:n, vaihtoehtoiskustannus on arvoltaan suurempi vaihtoehdoista B ja C, ei niiden summa.

Vaihtoehtoiskustannus voi olla rahaa tai jotain muuta. Jos jäät töistä pois mennäksesi konserttiin, menetät päivän palkan. Se on rahallinen vaihtoehtoiskustannus. Jos taas käytät vapaa-iltasi lukemiseen, menetät vain levon tai vapaa-ajan. Kummassakin tapauksessa luovutaan jostakin.

Huomaa ero kahteen läheiseen käsitteeseen. Suora kustannus on se, mitä maksat rahassa (esimerkiksi lipun hinta). Vaihtoehtoiskustannus on se, mistä luovut (esimerkiksi menetetty palkka). Yhdessä ne muodostavat valinnan koko taloudellisen kustannuksen.

Ylituotto on luku, joka kertoo, kannattaako valinta taloudellisesti. Se lasketaan yksinkertaisella kaavalla: ylituotto = hyöty − (suora kustannus + vaihtoehtoiskustannus).

Tulkinta on helppo. Jos ylituotto on positiivinen (suurempi kuin nolla), valinta kannattaa: siitä saatu hyöty ylittää kaikki kustannukset. Jos ylituotto on negatiivinen, valinta ei kannata, ja parempi vaihtoehto olisi se, josta olit luopumassa.

Tehtävissä annetaan yleensä kolme lukua: hyöty, suora kustannus ja menetetyn vaihtoehdon arvo. Sinun tehtäväsi on sijoittaa ne kaavaan ja katsoa, onko tulos positiivinen vai negatiivinen. Hyöty voi olla myös muuta kuin rahaa, esimerkiksi elämyksen arvo. Tällöin tehtävässä annetaan tämä arvo valmiina, joten käytä sitä lukua sellaisenaan.

Upponnut kustannus on raha, joka on jo maksettu eikä palaudu, valitsit nyt mitä tahansa. Tärkein sääntö on, että upponnutta kustannusta ei oteta huomioon tulevassa päätöksessä.

Esimerkki: olet maksanut kurssimaksun, mutta kurssin alkaessa saat paremman tarjouksen tehdä töitä. Jo maksettu kurssimaksu ei muutu, menitpä kurssille tai et. Siksi sitä ei lasketa mukaan, kun pohdit, kumpi kannattaa nyt. Vertaat vain tulevia hyötyjä ja vaihtoehtoiskustannuksia.

Tämä tuntuu usein vaikealta, koska maksettua rahaa ei haluaisi hukata. Taloudellisesti järkevä päätös katsoo kuitenkin vain eteenpäin: mitä saan tästä eteenpäin ja mistä luovun. Mennyt raha on mennyttä.

Tällaiset tehtävät ratkeavat aina samalla kaavalla, joten kannattaa opetella selkeä etenemisjärjestys. Lue tehtävä kahdesti ja poimi kolme lukua: hyöty, suora kustannus ja vaihtoehtoiskustannus.

Tunnista ensin hyöty: kuinka paljon valittu vaihtoehto on arvoltaan. Tunnista sitten suora kustannus: mitä siitä maksetaan rahassa. Tunnista lopuksi vaihtoehtoiskustannus: minkä parhaan vaihtoehdon menetät. Jos tehtävässä mainitaan jo maksettu kulu, jätä se pois, koska se on upponnut.

Lopuksi laske ylituotto kaavalla ja vertaa nollaan. Jos tehtävä kysyy rajaa eli kynnystä (”kuinka suurella palkalla valinta ei enää kannata”), aseta ylituotto nollaksi ja ratkaise tuntematon. Tällöin kynnys saadaan kaavasta: vaihtoehtoiskustannus = hyöty − suora kustannus.