Lue ensin ero ja esimerkki. Kokeessa tarkista jokaisesta väitteestä, käyttääkö se oikeaa käsitettä oikeassa merkityksessä.
Rahapolitiikka vs. Finanssipolitiikka
- Rahapolitiikka
- Keskuspankin keinot, kuten ohjauskorko ja rahan määrä, joilla se vaikuttaa inflaatioon ja rahoitusoloihin.
- Finanssipolitiikka
- Valtion budjettipolitiikka eli julkiset menot ja verot, joilla vaikutetaan kysyntään ja talouden rakenteeseen.
Ero: Rahapolitiikasta päättää keskuspankki, finanssipolitiikasta hallitus ja eduskunta.
Esimerkki: Ohjauskoron nosto on rahapolitiikkaa. Tuloveron alennus tai teiden rakentamisen lisärahoitus on finanssipolitiikkaa.
Kokeen ansa (D5, käsitepari sekoitetaan): Väite koronnostosta finanssipolitiikkana kuvaa oikeaa toimenpidettä väärällä käsitteellä.
YH2: Luku 9: Talouspolitiikan keinot · YH2: Luku 2: Suhdanteet, inflaatio ja korot
Välitön vero vs. Välillinen vero
- Välitön vero
- Vero, joka kohdistuu tuloihin tai varallisuuteen, kuten tulovero ja yhteisövero.
- Välillinen vero
- Vero, joka peritään kulutuksen kautta tuotteiden hinnoissa, kuten arvonlisävero ja valmisteverot.
Ero: Välitön vero kohdistuu tuloihin tai varallisuuteen, välillinen vero kulutukseen.
Esimerkki: Palkasta pidätettävä tulovero on välitön vero. Kahvipaketin hintaan sisältyvä arvonlisävero on välillinen vero, vaikka kuluttaja maksaa senkin lopulta.
Kokeen ansa (D5, käsitepari sekoitetaan): Arvonlisävero väitetään välittömäksi veroksi, koska kuluttaja maksaa sen itse.
YH2: Luku 4: Julkinen talous ja verotus · YH2: Luku 24: Verotus käytännössä — progressiivinen vero ja kannustinloukku
Progressiivinen vero vs. Regressiivinen vero
- Progressiivinen vero
- Vero, jossa veron osuus tuloista kasvaa tulojen kasvaessa.
- Regressiivinen vero
- Vero, jossa veron osuus tuloista pienenee tulojen kasvaessa.
Ero: Ratkaisevaa on veron osuus tuloista eli veroaste, ei veron euromäärä.
Esimerkki: Jos 2 000 euron tuloista maksetaan 200 euroa (10 %) ja 4 000 euron tuloista 300 euroa (7,5 %), vero on regressiivinen, vaikka suurempituloinen maksaa euroina enemmän.
Kokeen ansa (D4, absoluuttinen ja suhteellinen sekoitetaan): Vero väitetään progressiiviseksi, koska suurituloinen maksaa euroina enemmän.
YH2: Luku 24: Verotus käytännössä — progressiivinen vero ja kannustinloukku · YH2: Luku 4: Julkinen talous ja verotus
Nimellinen vs. Reaalinen
- Nimellinen
- Arvo tai muutos euroina kunkin ajan hinnoin ilman inflaation huomioimista.
- Reaalinen
- Inflaatiolla korjattu arvo tai muutos, joka kertoo ostovoimasta.
Ero: Reaalimuutos lasketaan kertoimilla: (1 + nimellinen muutos) / (1 + inflaatio) − 1.
Esimerkki: Jos palkka nousee 3 % ja hinnat 5 %, reaalipalkka muuttuu 1,03 / 1,05 − 1 ≈ −1,9 %.
Kokeen ansa (D5, käsitepari sekoitetaan): Nimellisen palkan kasvu esitetään ostovoiman kasvuna.
YH2: Luku 2: Suhdanteet, inflaatio ja korot · SYV: Luku 8: Riskilisä, P/E-luku ja reaalikorko
Hintataso vs. Inflaatio
- Hintataso
- Kuluttajahintojen yleinen taso tiettynä hetkenä, esimerkiksi hintaindeksin pistelukuna.
- Inflaatio
- Hintatason muutos, yleensä prosentteina vuodessa.
Ero: Hintataso on taso, inflaatio sen muutosvauhti.
Esimerkki: Jos inflaatio hidastuu 6 prosentista 3 prosenttiin, hinnat nousevat edelleen, mutta hitaammin. Hintataso laskee vasta, kun inflaatio on negatiivinen eli vallitsee deflaatio.
Kokeen ansa (D2, taso ja muutos sekoitetaan): Inflaation hidastuminen tulkitaan hintojen laskuksi.
YH2: Luku 2: Suhdanteet, inflaatio ja korot · MAB5: Luku 1: Prosentit ja indeksit
Prosentti vs. Prosenttiyksikkö
- Prosentti
- Suhteellinen muutos tai osuus suhteessa lähtöarvoon.
- Prosenttiyksikkö
- Kahden prosenttiluvun erotus.
Ero: Prosenttiluvun muutoksen voi ilmoittaa prosenttiyksikköinä (erotus) tai prosentteina (suhteessa lähtöarvoon).
Esimerkki: Korko nousee 2 prosentista 3 prosenttiin: nousu on 1 prosenttiyksikkö mutta 50 prosenttia.
Kokeen ansa (D3, prosentti ja prosenttiyksikkö sekoitetaan): Koron nousu 2 prosentista 3 prosenttiin kuvataan yhden prosentin nousuksi.
MAB5: Luku 1: Prosentit ja indeksit · KVP: Luku 1: Prosentit, prosenttiyksiköt ja indeksit
Korrelaatio vs. Kausaliteetti
- Korrelaatio
- Kahden muuttujan yhteisvaihtelu: kun toinen kasvaa, toinen tyypillisesti kasvaa tai pienenee.
- Kausaliteetti
- Syy-seuraussuhde, jossa muutos yhdessä tekijässä aiheuttaa muutoksen toisessa.
Ero: Korrelaatio ei yksin todista syy-yhteyttä, koska taustalla voi olla kolmas tekijä tai sattuma.
Esimerkki: Jäätelön myynti ja hukkumiset korreloivat, koska molempia lisää lämmin sää. Jäätelö ei aiheuta hukkumisia.
Kokeen ansa (D1, korrelaatio tulkitaan kausaliteetiksi): Aineiston samanaikaisesta vaihtelusta päätellään, että toinen tekijä aiheuttaa toisen.
MAB5: Luku 6: Regressio, korrelaatio ja koestrategia · KOETAITO: Luku 3: Väitevaihtoehtojen purkaminen
Keskiarvo vs. Mediaani
- Keskiarvo
- Havaintojen summa jaettuna niiden lukumäärällä.
- Mediaani
- Suuruusjärjestykseen järjestettyjen havaintojen keskimmäinen arvo.
Ero: Poikkeava havainto siirtää keskiarvoa, mutta mediaani pysyy lähes ennallaan.
Esimerkki: Palkoista 2 500, 2 600, 2 700 ja 12 000 euroa keskiarvo on 4 950 euroa ja mediaani 2 650 euroa.
Kokeen ansa (D12, tilastollinen väärintulkinta): Keskiarvo esitetään tyypillisenä arvona, vaikka yksi poikkeava havainto vetää sitä ylöspäin.
MAB5: Luku 2: Tunnusluvut
Devalvaatio vs. Valuutan heikkeneminen (depresiaatio)
- Devalvaatio
- Kiinteän valuuttakurssin heikentäminen viranomaisen tai keskuspankin päätöksellä.
- Valuutan heikkeneminen (depresiaatio)
- Kelluvan valuutan arvon lasku valuuttamarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan seurauksena.
Ero: Devalvaatio on päätös, depresiaatio markkinoiden tulos. Molemmat halventavat maan vientiä ulkomaisille ostajille.
Esimerkki: Kiinteän kurssin maa muuttaa kurssinsa 1,00 dollarista 0,90 dollariin: devalvaatio. Kelluva valuutta heikkenee markkinoilla 1,10 dollarista 1,00 dollariin: depresiaatio.
Kokeen ansa (D5, käsitepari sekoitetaan): Kelluvan valuutan heikkenemistä kutsutaan devalvaatioksi.
YH2: Luku 15: Valuuttakurssit ja valuuttapolitiikka
Absoluuttinen etu vs. Suhteellinen etu
- Absoluuttinen etu
- Toimija tuottaa hyödykettä samoilla resursseilla enemmän kuin toinen.
- Suhteellinen etu
- Toimijan vaihtoehtoiskustannus hyödykkeen tuottamisessa on pienempi kuin toisella.
Ero: Erikoistuminen ja kauppa ratkeavat suhteellisen edun mukaan, vaikka toisella olisi absoluuttinen etu kaikessa.
Esimerkki: Lääkäri kirjoittaa raportteja nopeammin kuin sihteeri, mutta hänen tuntinsa maksaa menetettyinä potilastyön tuloina enemmän, joten kirjoittaminen kannattaa antaa sihteerille.
Kokeen ansa (D5, käsitepari sekoitetaan): Nopeamman tai tuottavamman toimijan väitetään kannattavan tehdä kaikki itse.
YH2: Luku 26: Suhteellinen etu, erikoistuminen ja vaihtosuhde · YH2: Luku 13: Vaihtoehtoiskustannus ja ylituotto
Taso vs. Muutos
- Taso
- Suureen arvo tiettynä hetkenä, esimerkiksi liikevaihto tai velan määrä.
- Muutos
- Suureen kasvu tai pieneneminen aikavälillä, esimerkiksi kasvuprosentti tai vuoden alijäämä.
Ero: Muutoksen hidastuminen ei tarkoita tason laskua.
Esimerkki: Jos liikevaihto kasvaa ensin 20 % ja sitten 10 %, kasvu hidastuu, mutta liikevaihto on silti suurempi kuin koskaan aiemmin.
Kokeen ansa (D2, taso ja muutos sekoitetaan): Kasvun hidastuminen kuviossa tulkitaan arvon pienenemiseksi.
MAB5: Luku 7: Taulukot, kuviot ja aineistotulkinta · KOETAITO: Luku 4: Kuvion lukeminen 60 sekunnissa
Absoluuttinen muutos vs. Suhteellinen muutos
- Absoluuttinen muutos
- Muutos yksiköissä, esimerkiksi euroina tai henkilöinä.
- Suhteellinen muutos
- Muutos suhteessa lähtöarvoon, yleensä prosentteina.
Ero: Suurin absoluuttinen kasvu ei välttämättä ole suurin suhteellinen kasvu.
Esimerkki: Yritys A kasvaa 10 miljoonasta 20 miljoonaan euroon (+10 milj. €, +100 %) ja yritys B 100 miljoonasta 120 miljoonaan euroon (+20 milj. €, +20 %).
Kokeen ansa (D4, absoluuttinen ja suhteellinen sekoitetaan): Euroina suurin kasvu esitetään prosentteina suurimpana kasvuna.
KVP: Luku 2: Suhteellinen ja absoluuttinen muutos sekä painotettu keskiarvo · MAB5: Luku 1: Prosentit ja indeksit
Työttömyysaste vs. Työllisyysaste
- Työttömyysaste
- Työttömien osuus työvoimasta eli työllisten ja työttömien yhteismäärästä.
- Työllisyysaste
- Työllisten osuus koko työikäisestä väestöstä.
Ero: Perusjoukot ovat eri: työttömyysaste lasketaan työvoimasta, työllisyysaste väestöstä.
Esimerkki: Jos työttömiä siirtyy työvoiman ulkopuolelle, työttömyysaste laskee, mutta työllisyysaste ei muutu, koska työllisiä ei tule lisää.
Kokeen ansa (D13, väärä perusjoukko): Työttömien määrä jaetaan koko väestöllä, tai työttömyysasteen laskusta päätellään työllisyyden parantuneen.
YH2: Luku 3: Työmarkkinat ja työttömyys
Liikevaihto vs. Voitto
- Liikevaihto
- Myynnin tuotot eli myyty määrä kertaa hinta.
- Voitto
- Tuotot vähennettynä kaikilla kustannuksilla.
Ero: Liikevaihto voi kasvaa, vaikka voitto pienenee, jos kustannukset kasvavat nopeammin tai kate pienenee.
Esimerkki: Alennus kasvattaa myyntiä 10 %, mutta jos katetuotto tuotteelta pienenee 40 %, kokonaiskatetuotto muuttuu 1,10 · 0,60 − 1 = −34 %.
Kokeen ansa (D5, käsitepari sekoitetaan): Myynnin kasvusta päätellään, että kannattavuus paranee.
YH2: Luku 5: Yritystalous valintakokeessa · YH2: Luku 19: Hinnoittelustrategiat
Kysynnän muutos vs. Kysytyn määrän muutos
- Kysynnän muutos
- Koko kysyntäkäyrän siirtyminen, kun jokin muu kuin tuotteen oma hinta muuttuu, esimerkiksi tulot tai muoti.
- Kysytyn määrän muutos
- Liike kysyntäkäyrää pitkin, kun tuotteen oma hinta muuttuu.
Ero: Oma hinta liikuttaa pistettä käyrällä, muut tekijät siirtävät koko käyrää.
Esimerkki: Kahvin hinnan nousu vähentää kahvin kysyttyä määrää. Tulojen kasvu lisää ravintola-aterioiden kysyntää kaikilla hinnoilla.
Kokeen ansa (D5, käsitepari sekoitetaan): Hinnan nousun sanotaan pienentävän kysyntää, vaikka käyrä ei siirry, vaan vain kysytty määrä pienenee.
YH2: Luku 1: Talouden kokonaiskuva · YH2: Luku 14: Kysynnän hintajousto
Perusjoukko vs. Otos
- Perusjoukko
- Koko joukko, jota tutkimus koskee, esimerkiksi kaikki kevään hakijat.
- Otos
- Perusjoukosta valittu osa, jota tutkitaan ja jonka perusteella tehdään päätelmiä perusjoukosta.
Ero: Otoksen tulos yleistyy perusjoukkoon vain, jos otos on edustava.
Esimerkki: Jos kyselyyn vastaavat vain valmennuskurssin osallistujat, tulos ei kerro kaikista hakijoista.
Kokeen ansa (D7, ylimitoitettu yleistys): Vinon otoksen tulos yleistetään koskemaan koko perusjoukkoa.
MAB5: Luku 10: Otanta, luotettavuus ja tilastollinen päättely