Hajontakuviossa jokainen piste on yksi havainto. Ensimmäinen kysymys on, nousevatko pisteet, laskevatko ne vai muodostavatko ne hajanaisen pilven. Tämä kertoo yhteyden suunnan. Vasta tämän jälkeen arvioidaan, kuinka tiiviisti pisteet asettuvat jonkin suoran ympärille.

Jos pisteet asettuvat melko lähelle nousevaa suoraa, yhteys on positiivinen ja kohtalaisen vahva. Jos pisteet ovat hajallaan, yhteys voi olla heikko tai sitä ei käytännössä ole. Koetehtävässä tämä sanallinen lukutaito on yhtä tärkeä kuin mahdollinen laskeminen.

Hyvä tulkinta kuvaa aina sekä suunnan että hajonnan: yhteys on positiivinen mutta hajonta on melko suurta.

Regressiosuora on malli, joka kuvaa keskimääräistä yhteyttä muuttujien välillä. Jos suoran yhtälö on y = 2,5x + 10, kulmakerroin 2,5 kertoo, että kun x kasvaa yhdellä yksiköllä, y kasvaa mallin mukaan keskimäärin 2,5 yksikköä.

Vakiotermi kertoo mallin ennusteen silloin, kun x = 0. Talousaineistossa tämä ei aina ole käytännössä mielekäs tilanne, joten tulkinta pitää tehdä varoen. Kulmakertoimen merkitys on usein tärkeämpi kuin vakiotermin sinänsä.

Koetehtävässä pisteitä tulee erityisesti siitä, että osaat yhdistää kulmakertoimen ilmiöön: esimerkiksi mainonnan lisäys, hintatason nousu tai opiskeluajan kasvu.

Korrelaatio kertoo, liikkuvatko muuttujat samaan vai vastakkaiseen suuntaan. Se ei kuitenkaan yksin kerro, aiheuttaako toinen muuttuja toisen. Molempien taustalla voi vaikuttaa kolmas tekijä, tai yhteys voi olla osittain sattumaa.

Pääsykokeessa vahva tulkinta on varovainen. Se sanoo esimerkiksi, että aineisto viittaa positiiviseen yhteyteen, mutta pelkkä korrelaatio ei riitä osoittamaan kausaliteettia. Tämä erottaa tarkan aineistonlukijan liian pitkälle menevästä tulkitsijasta.

Sama koskee ekstrapolaatiota. Mallilla voi arvioida lähellä havaintoaluetta, mutta kauas aineiston ulkopuolelle tehty ennuste on epävarmempi.