KauppisLab

Oppikirjakappale

Projektinhallinta ja kriittinen polku

Projekti koostuu tehtävistä, joilla on kestoja ja riippuvuuksia: jotkin tehtävät on tehtävä ennen toisia. Projektin kokonaiskesto ei ole tehtävien kestojen summa, vaan pisimmän pakollisen ketjun pituus. Tätä ketjua kutsutaan kriittiseksi poluksi. Tässä luvussa opit laskemaan projektin keston järjestelmällisesti, vaikket olisi ennen tehnyt tällaisia tehtäviä.

Käsitteet

Tavoitteet

Mitä tämän luvun jälkeen pitää osata?

Ymmärrät, mitä edeltäjäsuhteet eli riippuvuudet tarkoittavat.

Lasket jokaisen tehtävän aikaisimman valmistumishetken.

Tunnistat kriittisen polun eli pisimmän ketjun.

Määrität projektin kokonaiskeston.

Löydät tehtävän pelivaran.

Ydinsanat

Käsitesanasto ja koevocabulary

kriittinen polkuedeltäjäsuhdekokonaiskestopelivara

Kortti 1

Käsite

Edeltäjäsuhde

Kortti 2

Käsite

Kriittinen polku

Kortti 3

Käsite

Pelivara

Kortti 4

Käsite

Kokonaiskesto

Teoria

1. Edeltäjäsuhteet: mitä ennen mitä

Edeltäjäsuhde tarkoittaa, että tehtävä voi alkaa vasta, kun kaikki sitä edeltävät tehtävät ovat valmiit. Esimerkiksi perustusten valua ei voi aloittaa ennen kuin kaivuu on tehty.

Riippuvuudet luovat ketjuja. Osa tehtävistä voidaan tehdä rinnakkain eli samaan aikaan, jos ne eivät riipu toisistaan. Juuri tämä rinnakkaisuus tekee laskusta kiinnostavan: kaikkia kestoja ei lasketa yhteen.

Tehtävissä riippuvuudet annetaan yleensä taulukkona, jossa on kolme saraketta: tehtävä, kesto ja edeltävät tehtävät. Tästä taulukosta voi laskea koko projektin keston ilman erillistä kaaviota.

Ydinmuistiinpano

Tehtävä alkaa vasta, kun kaikki sen edeltäjät ovat valmiit. Rinnakkaiset tehtävät eivät pidennä kestoa.

Muista nämä

Edeltäjä on pakollinen edellytys tehtävän alkamiselle.
Riippumattomat tehtävät etenevät rinnakkain.
Kokonaiskesto ei ole kaikkien kestojen summa.

Harjoittele juuri tätä alaotsikkoa

Fokus: Projektinhallinta ja kriittinen polku

Projektinhallinta

Teoria

2. Aikaisimman valmistumishetken laskeminen

Käy tehtävät läpi järjestyksessä ja laske jokaiselle aikaisin valmistumishetki. Tehtävän aikaisin aloitus on sen edeltäjien valmistumishetkistä suurin, koska kaikkien edeltäjien on oltava valmiita. Aikaisin valmistuminen on aloitus plus tehtävän kesto.

Jos tehtävällä ei ole edeltäjiä, se alkaa heti hetkellä 0 ja valmistuu kestonsa verran myöhemmin. Jos edeltäjiä on useita, ratkaiseva on viimeisin niistä. Siksi otetaan suurin valmistumishetki, ei summaa eikä keskiarvoa.

Kun kaikki tehtävät on laskettu, projektin kokonaiskesto on suurin valmistumishetki eli viimeisen valmistuvan tehtävän hetki.

Ydinmuistiinpano

Aikaisin aloitus on edeltäjien valmistumishetkistä suurin. Valmistuminen on aloitus plus kesto.

Muista nämä

Ei edeltäjiä: tehtävä alkaa hetkellä 0.
Useita edeltäjiä: ota suurin valmistumishetki.
Kokonaiskesto on suurin valmistumishetki.

Harjoittele juuri tätä alaotsikkoa

Fokus: Projektinhallinta ja kriittinen polku

Projektinhallinta

Teoria

3. Kriittinen polku: pisin ketju

Kriittinen polku on tehtäväketju, joka määrää projektin kokonaiskeston. Se on pisin riippuvuusketju alusta loppuun. Kriittisen polun tehtävillä ei ole yhtään pelivaraa: jos jokin niistä viivästyy, koko projekti viivästyy saman verran.

Tehtävillä, jotka eivät ole kriittisellä polulla, on pelivaraa. Ne voivat viivästyä jonkin verran ilman, että projekti myöhästyy. Pelivara on se aika, joka tehtävän valmistumisen ja sen seuraavan tehtävän pakollisen aloituksen väliin jää.

Kriittinen polku löytyy etsimällä pisin reitti valmistumishetkien kautta. Yleensä riittää laskea jokaisen tehtävän aikaisin valmistuminen ja katsoa, mikä ketju tuottaa suurimman lopputuloksen.

Ydinmuistiinpano

Kriittinen polku on pisin riippuvuusketju. Sen tehtävillä ei ole pelivaraa, muilla on.

Muista nämä

Kriittinen polku määrää kokonaiskeston.
Sen tehtävän viive viivästyttää koko projektin.
Muilla tehtävillä on pelivaraa.

Harjoittele juuri tätä alaotsikkoa

Fokus: Sopimukset, kuluttajansuoja ja vastuut

Projektinhallinta

Teoria

4. Näin ratkaiset taulukon nopeasti

Kirjoita kunkin tehtävän viereen sen aikaisin valmistumishetki. Aloita tehtävistä, joilla ei ole edeltäjiä. Etene sitten tehtäviin, joiden kaikki edeltäjät on jo laskettu.

Laske jokaiselle: aloitus on edeltäjien valmistumishetkistä suurin ja valmistuminen on aloitus plus kesto. Kun kaikki on laskettu, kokonaiskesto on suurin valmistumishetki.

Yleisin virhe on laskea kestot yhteen tai unohtaa, että rinnakkaiset tehtävät eivät pidennä projektia. Toinen virhe on ottaa edeltäjien pienin valmistumishetki suurimman sijaan. Muista: kaikkien edeltäjien on oltava valmiita, joten ratkaiseva on viimeisin.

Ydinmuistiinpano

Laske valmistumishetket järjestyksessä, ota aina edeltäjien suurin ja lue kokonaiskesto suurimmasta.

Muista nämä

Aloita tehtävistä, joilla ei ole edeltäjiä.
Aloitus on edeltäjien suurin valmistumishetki, ei summa.
Kokonaiskesto on suurin valmistumishetki.

Harjoittele juuri tätä alaotsikkoa

Fokus: Projektinhallinta ja kriittinen polku

Projektinhallinta

Pikatesti

Tarkista ymmärrys ennen pidempiä tehtäviä

Valitse vastaus, tarkista heti palaute ja varmista, että luvun peruskäsitteet ovat oikeasti hallussa.

Tarkistetut0 / 2Oikein0

Kysymys 1

Tehtävä E vaatii edeltäjät B (valmis 15) ja C (valmis 20). Milloin E aikaisintaan alkaa?

15203517,5

Kysymys 2

Miksi projektin kesto ei ole tehtävien kestojen summa?

Osa tehtävistä jätetään tekemättäRiippumattomat tehtävät etenevät rinnakkainKestot lyhenevätKestot lasketaan keskiarvona

Esimerkit

Katso ensin ratkaistut esimerkit

Esimerkki 1: Kahdeksan tehtävän projekti

Tehtävät ja kestot (päivää), suluissa edeltäjät: A 5 (-), B 10 (A), C 15 (A), D 5 (A), E 20 (B, C), F 10 (B, C, D), G 5 (F), H 5 (E, G). Mikä on projektin kokonaiskesto?

A: ei edeltäjiä, valmistuu hetkellä 5.
B: edeltäjä A (5), alkaa 5, valmistuu 5 + 10 = 15.
C: edeltäjä A (5), alkaa 5, valmistuu 5 + 15 = 20.
D: edeltäjä A (5), alkaa 5, valmistuu 5 + 5 = 10.
E: edeltäjät B (15) ja C (20), alkaa suurimmasta eli 20, valmistuu 20 + 20 = 40.
F: edeltäjät B (15), C (20), D (10), alkaa 20, valmistuu 20 + 10 = 30.
G: edeltäjä F (30), alkaa 30, valmistuu 30 + 5 = 35.
H: edeltäjät E (40) ja G (35), alkaa suurimmasta eli 40, valmistuu 40 + 5 = 45.
Suurin valmistumishetki on H eli 45.

Vastaus: Kokonaiskesto on 45 päivää. Kriittinen polku on A → C → E → H (5 + 15 + 20 + 5 = 45).

Esimerkki 2: Kriittisen polun ja pelivaran löytäminen

Edellisessä esimerkissä, mikä on kriittinen polku ja onko tehtävällä F pelivaraa?

Kriittinen polku on pisin ketju eli A (5) → C (20) → E (40) → H (45).
F valmistuu hetkellä 30 ja G hetkellä 35.
H alkaa kuitenkin vasta hetkellä 40, koska se odottaa myös E:tä.
Siksi F:n ja G:n ketjuun jää pelivaraa 40 − 35 = 5 päivää.

Vastaus: Kriittinen polku on A → C → E → H. Tehtävillä F ja G on 5 päivän pelivara, koska E määrää H:n aloituksen.

Esimerkki 3: Neljän tehtävän projekti

A 3 (-), B 4 (A), C 6 (A), D 2 (B, C). Mikä on kokonaiskesto?

A: valmistuu 3.
B: alkaa 3, valmistuu 7.
C: alkaa 3, valmistuu 9.
D: edeltäjät B (7) ja C (9), alkaa suurimmasta eli 9, valmistuu 9 + 2 = 11.

Vastaus: Kokonaiskesto on 11. Kriittinen polku on A → C → D (3 + 6 + 2 = 11).

Koevinkit

Laske aikaisin valmistumishetki tehtävä kerrallaan järjestyksessä.
Useita edeltäjiä: ota valmistumishetkistä suurin, ei summaa.
Kokonaiskesto on suurin valmistumishetki, ei kestojen summa.
Kriittinen polku on pisin ketju, ja sen tehtävillä ei ole pelivaraa.

Yleiset virheet

Tehtävien kestot lasketaan yhteen kokonaiskestoksi.
Edeltäjien pienin valmistumishetki otetaan suurimman sijaan.
Rinnakkaisten tehtävien kestot lisätään virheellisesti yhteen.
Kriittinen polku sekoitetaan tehtävämäärältään pisimpään ketjuun (ratkaiseva on kesto, ei lukumäärä).

Harjoitukset